Äidin elämä on välillä aika paskaa. 

Kotiäidillä riittää töitä loputtomiin ja koskaan siitä ei saa minkäänlaista tulospalkkioo, joulubonusta, vuoden työntekijä -titteliä tai hyvin harvoin edes sitä pientä kiitosta. Teet ja teet ja teet koko ajan kaikkien puolesta, ja vastapalkkioksi saat raivostuttavaa valitusta ja kritiikkiä: Miksi taas tätä ruokaa?! Miks et oo pessy mun boksereita?! Sä et ikinä leiki meijän kanssa! Ei mikään ihme, että omanarvontunto ropisee alas niin, että sen voi melkein kuulla.

Kaikesta huolimatta, mulla on nykyään huomattavasti parempi itsetunto kuin silloin ennen lapsia. Miten se tapahtu? Hitaasti ja asioita tajuamalla. Ihan niin kuin rakastuminen normaalistikin. En tosiaankaan heränny vaan yks päivä, katsonut peiliin ja ajatellu: Kas, kas, wau mikä mimmi... Se vaati jonku verran tekemistä.

Ja edelleenki mulla on päiviä kun eniten vituttaa minä, varsinkin tämän kohdunulkoisen raskauden jälkeen. Ei sitä kauheen ylpee osaa itsestään just nyt olla. Mutta tiedän, että tämä on vain hetki ja kuukauden päästä itserakkaus on taas helpompaa. 

Jokainen meistä tietää, ettei kukaan voi oikeesti olla onnellinen, jos ei tykkää itsestään, meitä muistutellaan siitä harvase päivä. Harvoin niihin kuitenkaan liitetään sitä, kuinka se sitten oikeasti tapahtuu. Kuinka itseensä oikeesti voi rakastua? Ei yhdessä yössä, ei harmi kyllä edes vähän helposti. Tänään aloitetaan kuukauden kestävä prokkis, jonka jälkeen olet monen monta kertaa onnellisempi kuin tänään tätä lukiessa.

Oon niin innoissani tästä!


Itserakkauden ABC Viikko 1: Ajatusmallien korjaus

Unohda itsesyytökset

Me naiset ollaan mestareita ittemme kiduttajia. Muiden perheenjäsenten kritiikin ohella me syytetään itsekin itteemme, milloin mistäkin ja usein melkein kaikesta. Jos kotona on sotkusta, oot ollu liian laiska. Lapsi löi päänsä, et pitänyt huolta tarpeeksi. Söit koko levyn suklaata, sulla ei oo itsekuria. Miehesi pasko housuunsa, no kyllähän sekin jollain tapaa oli sun vika (no okei jos ei sun niin ainaki miehesi mielestä).

Toki tähän naisten itsesyytöksiin vaikuttaa paljon se, että ollaan koko ajan jatkuvan tarkkailun ja arvostelun alla. Kuinka hyvin hoidat vanhemmuuden? Kuinka menestyksekkäästi etenet urallasi? Oletko saavuttanut tasa-arvoisen aseman parisuhteessasi? Siis hyi helvetti, et kai sinä nyt lihaa syö?! Meitä tarkkaillaan ja kritisoidaan lähes kaikesta, lähes koko ajan. Ei ihme, että myös itse ajaudutaan syyllistämään itseemme kaikesta.

Jatkuva itsesyytös on kuitenki ihan naurettavaa. Jokainen meistä syyllistyy aina sillon tällön johonkin typerään itsensä tai jonkun muun mielestä, mitä sitten? Elämä jatkuu silti koko ajan. Voit pyydellä itseltäsi ja muilta anteeksi loputtomiin (minkään kuitenkaan muuttumatta) tai sitten yksinkertaisesti lopettaa sen. Teit jotain typerää tai et, jätit jotain tekemättä tai et, et mene siitä rikki. Miksi rypeä itsesyytöksessä, kun se ei kuitenkaan muuta yhtään mitään.

Kun kumarrat toiselle, pyllistät toiselle. Siksipä sun tarvii vaan tehdä parhaasi ja antaa itsellesi anteeksi silloin, kun mokaat. Luota sun omaan arviointikykyyn. Hittoako se muille kuuluu, mitä sun lautaselta löytyy? Sinähän sen syöt, eikä kukaan muu.

Sä oot ainoa jonka kanssa oot takuuvarmasti koko loppuelämän. Kehenkään ja mihinkään muuhun et voi 100 %:sen varmuudella luottaa. Siksi sitä suhdetta tulee vaalia, eikä turhista syyllistellä.


"Take your attention away from the things that give you a reason to doubt yourself." 

Näin kirjoitti Jamie Varon ja vitsit, että iski muhun. Meidän tulee niin helposti kiinnitettyy huomioo pääsääntösesti niihin aioihin, joita haluttas muuttaa itsessämme. Mutta meissä kaikissa on kuitenki niitä hyviäki puolia. Ihan kaikissa. Täydellisiä meistä ei tuu koskaan, joten hyväksy ne omat viat ja juhlista niitä hyviä puolia. Juhlista, korosta ja ole ylpeä niistä.

Mulla itsellänikin on paljon asioita, joita mielihyvin muuttaisin itsessäni. Mutta en pysty. Vielä pari vuotta takaperin muokkailin mun kuvia ihan naurettavan paljon: vähän vyötäröä kapeammaksi, leukaperiä pienemmäksi, luomet kaikki pois, rypyt sileämmäksi... Joka kerta kun tuli hetki editoida, itseinho oli pahimmillaan. Kun painoin "julkaise", ei fiilis kuvista ollut yhtään sen parempi, kun tiesin, ettei niissä ole mitään todellista. Sitten kun päätin lopettaa sen yltiöpäisen muokkauksen, aloin enemmän ja enemmän tykkäämään omista kuvista. En enää keskittynyt asioihin, joita halusin itsessä muuttaa, vaan aloin etsimään niitä hyviä puolia, jotka sai mut ne kuvat julkasemaan.

Nykyään yritän kaikin puolin keskittää mun huomion niihin asioihin, jotka nostaa mun fiilistä ja tekee musta ylpeen. Esim. meikkaan lähes joka päivä, koska sillä tavalla korostan hyviä puolia mun kasvoissa. Kuuntelen paljon musiikkia, koska olen musikaalinen. Olen lyhyt, mutta mulla on kivan mallinen alakroppa, jota korostan korkkareilla...

Älä anna epävarmuutta aiheuttavien asioiden harhauttaa sua. Oot paljon enemmän, kuin mitä oot ikinä edes kuvitellu. Sun täytyy vaan avata silmät sille.

Tehtävä

Listaa ylös kaikki ne asiat, jotka on sun mielestä sun vahvuuksia

1. henkisellä tasolla
2. talenttien suhteen
3. ulkoisesti

Kirjoita ne ylös kauniisti, kauniille paperille, sekä kalenteriisi, että puhelimeesi. Seuraavan viikon ajan korosta ja vahvista joka päivä vähintään yhtä henkistä ja yhtä ulkoista vahvuutta. Saattaa olla, että viikon aikana keksit niitä lisää, muista joka kerta lisätä ne listaasi.

Tulevalla viikolla sulla ei oo lupaa kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka saa sut epäilee itseesi. Joka kerta, jos niin käy, kaiva listasi esiin ja lue se läpi, olit sitten missä tahansa. Siksi on tärkeää kirjoittaa ne ylös kaikkiin noihin kolmeen paikkaan.

Olen sun mukana tässä. Pääset seuraamaan mun parhaiden puolien korostusta ensi viikolla joka päivä Instagramin tarinoissa.


Seuraavana sunnuntaina lähdetään rakastamaan itteemme lisää muokkaamalla meidän somekanavia. Maltan tuskin odottaa, että päästään siihen askeleeseen. Luvassa suuria muutoksia arkipäiviisi!

P.s. Olethan muistanut käydä osallistumassa Ikea-aiheiseen arvontaan edellisessä postauksessa. Aikaa osallistua ensi viikon keskiviikkoon asti!