×
Tänään aamulla päätin, että on vihdoin tullut aika opettaa Elionkin kuivaksi. Syy miksi odotin näin kauan, oli rehellinen laiskuus. Tuntui, etten yksinkertaisesti jaksanut alkaa juoksuttamaan Elionia pöntöllä ja korjailemaan vahinkoja lattioilta. Mutta ei tätä voinut loputtomiin lykätäkään. Sitäpaitsi Leon oppi kuivaksi 3:ssa päivässä. Ei onneksi paha rupeama edessä. Niin ainakin luulin...

Aamu alkoi lupaavasti 


Aamupalan jälkeen pyysin Elionin luokseni. Katsoin suoraan silmiin, ja selitin, kuinka iso poika Elionista on kasvanut, Elion ei ole vauva enää, joten tänään Elion alkaa käymään pöntöllä tekemässä pissat ja kakat. Elion tuijotti minua ensin huolestunein silmin, käänsi sitten katseen maahan ja vastasi, "ökei".

Päätin ottaa Elionille käyttöön samat metodit, joilla opetin Leoninkin kuivaksi muutamassa päivässä. Kaapissa oli tusina yllätysmunia, puukynät, saippukuplia, piirustuslehtiöitä, tarroja, kaikkea mahdollista pientä palkintoa, joista Elion saisi aina yhden onnistuneen vessareissun jälkeen. Tottakai myös Leon saisi palkinnon Elionin onnistumisista.

Ensimmäinen pissa tuli pönttöön heti. Jee!!! Tuuleteltiin kovasti ja lyötiin ylävitosta. Ensimmäien suklaamuna ansaittu. Ihmettelin, ettei Elion hyppinyt yhtälailla riemusta kuin Leon aikanaan. Oli kyllä iloinen, muttei mitenkään ylipaljon. Haettiin kaapista Elionille ihkaensimmäiset poikien pikkuhousut, jotka hän sai itse pukea. Siinä kohtaa näin pieniä ylpeyden pilkahduksia Elionissa.





Voihan pissat



Pojat lähtivät takapihalle leikkimään. Hetken päästä muistin, että pitäisi varmaan kysellä Elionilta, tarviiko käydä pissalla. Siihen samaan hetkeen kuulin pihalta Elionin huutavan "pissa tuli!" Voi perse. Ei kun vaihtamaan vaatteita. Olin päättänyt olla tekemättä vahingosta numeroa, vaan pelkästään muistuttaa, ettei Elionilla ole enää vaippaa ja pissa tehdään pöntölle.

Vähän ajan päästä lähdettiin käymään kaupassa. Elion sai kokeilla vielä juuri ennen lähtöä, tulisiko pissa. Yhtäkkiä hän oli todella vastahakoinen edes kokeilemaan. Alkoi itkeskelemään ja hoki "ei tu pissa, ei tu pissa." Selvä, eihän sitä väkisin voi. Puin vaipan kauppareissun ajaksi, ihan vain varmuuden vuoksi. Juuri kun sain Elionin istumaan kärryihin hän tuumasi, "äiti, pissa tuli," taputteli vaippaa ja hymyili leveästi. Vastasin vain, että jaahas...




Kotiin päästyä vaippa taas pois ja pöntölle. Ei tu pissa, ei tu pissa, Elion alkoi itkemään. Yritin kannustaa, kuinka vaikka mitä hienoja palkintoja olisi kaapissa vielä odottamassa. Ei tu pissa! Enion heemot (=Elionilta menee hermot). Selvä, ei sitten. Pikkarit sitten vain jalkaan.

Ihmetytti kovasti Elionin yhtäkkinen vastahakoisuus. En yhtään ymmärrä missä kohtaa tein väärin. Kaikki meni yhtä hyvin kuin Leonin kanssa ensialkuun ja sitten yhtäkkiä kaikki olikin pielessä.

Syötiin ruoka ja jälleen pissat housuun. Teki jo mieli luovuttaa. Joka kerta kun vein Elionin pöntölle, alkoi lohduton itku. Oltiin harjoteltu pönttöilyä jo monta kertaa ennen tätä. Tehty monet yksittäiset pissat ja kahdet kakat sinne. Koskaan ei Elionia ollut pönttöily harmittanut. Nyt kun halusin siirtyä siihen kokonaan, olikin sitten pönttö aivan persiistä. Ehkä se olikin se asia mikä Elionia harmitti. Kun vaippaa ei saanutkaan enää takaisin, motivaatio harjotteluun loppui.

Vielä yhdet pissat Elion teki illalla lattialle, kun päätin viedä pojan pesuille, yökkärin vaihtoon ja pukea vaipat jalkaan. Tunnelma oli epäonnistunut. Oliko tämä nyt joku karman laki, kun Leonin kanssa olin ehtinyt innostua kuinka helppoa on opettaa lapsi kuivaksi? "Täytyy vain tietää, kuinka se tehdään." My ass!!!




Oltiin tapamme mukaan asettumassa nukkumaan, kun pojat vielä katselivat muutamia pehmolelujaan sängyssä. Juteltiin päivän tapahtumia läpi, kunnes yhtäkkiä Elion mainitsi "ei tu pissa." Sanoin Elionille, että joku päivä Elionin on vain pakko jättää vaippa pois. "Onko Elion vauva vai poika?" kysyin häneltä. "Poka," kuului määrätietoinen vastaus. Kysyin, mentäisiinkö vielä kerran kokeilemaan, jos se pissa vaikka tulisikin. Sitten Leon ja Elion voisi vielä vähän aikaa katsella sängyissä uusia palkintoja. "Ökei." Ja sitten mentiin.

Elion istuutui ja alkoi jälleen olemaan vastahakoinen. Mitähän kaikkea siellä palkintopussissa onkaan, kysyin Elionilta. "Katso, tämä on ihan täynnä palkintoja," sanoin ja näytin Elionille palkintopussia. Hän lopetti itkemisen, katsoi alas ja alkoi pissaamaan. Ai niin!!! Olin ihan unohtanut! Tuli tässä samantien kirjottaessa mieleen. En ensimmäisenä päivänä pukenut Leonille pikkareita ollenkaan jalkaan. Täytyy ihan käydä lunttaamassa...

Leon on visuaalinen jäbä ja hänen tarvitsee konkreettisesti nähdä, miten ja mistä pissa tulee ja minne se kuuluisi ohjata. Leon on siis niin kauan kokonaan ilman housuja, kunnes asia on sisäistetty.
Apua! Voisiko tämä olla yksi syy, miksi Elion teki niin monet pissat housuun? Olin ihan unohtanut tämän homman. Miten ihminen voi unohtaa omat oppinsa? Huomenna ollaan ainakin aamupäivä sisätiloissa ilman housuja. Katsotaan alkaisiko homma vihdoin tuottamaan tulosta.

Pojat saivat palkintopusseista Salama Mcqueen tarrakirjat tarroineen. Elion oli onnesta soikeana ja ylpeä vessareissusta. Yritin olla niin kannustava ja hurraava kuin suinkin osasin. Onneksi ilta päättyi onnistumiseen. Ja täytyy tietenkin muistaa, että kaikki lapset ovat yksilöitä. Se mikä toiselle on helppoa, saattaa toiselta viedä huomattavasti kauemmin aikaa. Toivottavasti huomenna ollaan asteen voitokkaampia.
Olen pääsääntöisesti matkustellut lasten kanssa. Leon oli vain 9-kuinen, kun lähdettiin ensimmäiselle reissulle Kosovoon, autolla, halki Euroopan. Seuraavan kerran tehtiin sama matka, kun Leon oli 1,5-vuotias ja itse olin raskaana viikolla 26 . Siinä oli sitten omat haasteensa. Kun Elion oli 10-kuinen ja Leon 2,5-vuotias, lähdettiin jälleen tien päälle kohti Kosovoa. Silloin jännitin kaikista eniten: kuinka ihmeessä selviäisin yli 4 000 km autossa yhden vauvan ja yhden taaperon kanssa?

Lasten kanssa matkustelu ei ole stressitöntä. Se on oikeestaan ihan väistämätön osa kaikkea lomailua. Kaikkien näiden vuosien, ja autossa sekä lentokoneessa vietettyjen kilometrien aikana olen oppinut, ettei koskaan voi olla liian varautunut. Kaikki muuttuu onneksi helpommaksi, mitä enemmän niitä asioita teet.  Itse olisin selvinnyt monelta pattitilanteelta, jos ei kaikkea olisi tarvinnut oppia kantapään kautta. Oon niin innoissani kun pääsen jakamaan vinkkini tänään sulle, että teijän reissut vois heti alusta alkaen sujua helpommin.

Lasten kanssa matkustelu on kuitenkin niin antoisaa. Aikaisemmin listasin parhaat puolet lasten kanssa matkustelusta tähän postaukseen. Se kannaatttaa käydä lukemassa, jos edes ajatus ulkomaille lähdöstä lasten lasten kanssa tuntuu hullulta tai vaikealta.

Mutta nyt, tässä tärkeimmät 6 vinkkiäni stressittömään matkusteluun lasten kanssa.




1. Preppaa lapsesi jo etukäteen


Jopa taaperot ymmärtää paljon, vaikkeivät itse osaisi vielä puhua. Itse tykkään alkaa kertomaan lapsille tulevasta jo siinä vaiheessa kun aletaan pakkailemaan. Yleensä he haluavat itse pakata käsitavarareppunsa auto- tai lentomatkaa varten. Samalla alan selittämään, mitä kaikkea kyseisen matkan ajaksi lapsi voisi tarvita, kun se tulee kestämään niin ja niin kauan saapua perille.

Kun lähdemme autolla Kosovoon, preppaan pojat askel askeleelta. Kotona pakkaillessa kerron tulevasta risteilystä Ruotsiin ja yöstä, joka tullaan viettämään laivassa. Ruotsiin saavuttua alan höpöttelemään, kuinka seuraavaksi mennään katsomaan suuren suurta siltaa, jonne kestää ajaa noin viisi tuntia, ja mitä kaikkea he sinä aikana voisivat autossa tehdä ja leikkiä. Reissattiin sitten autolla tai koneella, kysyn silloin tällöin Leonilta, muistaako hän itse mitä seuraavaksi tapahtuu. Se tuntuu olevan hänelle hauskaa ja tärkeää.

Preppaamalla ja pieniä muisteluleikkejä järjestämällä lapsen mielenkiinto pysyy yllä, ja suurimmilta turhautumisilta on helpompi välttyä.




2. Koeaja matka mielessäsi


Käy matka mielessäsi läpi aika tarkkaakin. Esimerkiksi koneella matkuessa välilaskuihin jäävä aika ja kuljetukset kentällä? Missä kohtaa viimeistään passit olisi hyvä olla lähellä? Muista myös tarkistaa hyvissä ajoin, että ne ovat vielä voimassa. Jotkut maat vaativat, että passi on voimassa vielä vähintään 6 kk, että voit päästä sisälle. Meillä on aina oikea passishow kun käsittelyssä on neljä passia, ja Itävallan jälkeen niitä syynätään oikein huolella joka rajanylityksellä.

Autolla matkustaessa huomioi myös mahdolliset korruptoituneet maat, joissa on hyvä olla aina käteistä mukana. Kerran jouduttiin maksamaan ylimääräiset 20 e, jottei tullimiehet laittaneet meitä odottamaan rajanylityksellä kokonaista yötä lasten kanssa. Väärin joo, mutta joitakin asioita me ei vaan voida muuttaa. Meidän edellä oleva Saksalaispariskunta ei ymmärtänyt tullimiehen hienovaraista vihjailua, ja sinne he sitten ohjattiin, jonon ulkopuolelle odottamaan.

Lasten kanssa matkustaessa on hyvä myös suunnitella ajoreitti tarkasti etukäteen. Jos ajetaan Viron kautta, ei jäädä ennen Saksaa mihinkään autoon yöksi nukkumaan. Saksasta Kroatiaan asti se on jo sitten turvallista. Lisäksi vältellään tiettyjä maita, kuten Serbiaa, sen ja Kosovon huonojen välien takia.

Nämä asiat on hyvä tietää, että osaa navigaattorista valita oikean reitin. Sitten ei tarvitse lähteä tekemään uukkareita rajanylityksellä, mikä ei kovin hyvältä tullimiesten silmissä näyttäisi.

Varsinkin lasten kanssa matkustaessa tämmöiset asiat on tosi tärkeitä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja ihan varmasti saat minimoitua stressin puolella.




3. Mukavuus on kaiken a ja o


Kun matkustat ja istut paikoillaan tuntitolkulla mukavuus on kaikki kaikessa. Yleensä puen pojille kevyet shortsit ja t-paidat sekä jalkaan sujautettavat crocs-sandaalit. Kun nukutaan yö autossa, tykkään vaihtaa heille yöpuvut päälle, jotta olo olisi mahdollisimman mukava ja normaali. Molemmilla on lähettyvillä myös peitot, sillä joskus etelässä yöt on viileitä, eikä autoa voi laittaa ihan hullun lämpimäksi, sillä silloin kuskiakin alkaa nukuttamaan.


4. Ajamisen ajoitus


Aina ennen kuin lähdetään tien päälle, suunnitellaan se poikien syömä- ja nukkuma-aikojen mukaan. Matkustaminen on puolet stressittömämpää kun molemmat nukkuvat. Silloin ei koskaan pysähdytä tauolle, jottei uni vain vahingossa katkeaisi, kun auton vauhti hidastuu. Kotona Leon ei koskaan nuku päikkäreitä, mutta reissun päällä voi nukkua tuntitolkulla.

Tauoilla pysähdytään syömään sellaisiin paikkoihin, joissa on hyvät ravintolat ja lapsilla mahdollisuus leikkiä. Silloin annetaan heidän juosta ja loikkia oikein olan takaa ja purkaa pahimmat energiat ainakin tunnin ajan. Tauon jälkeen matkan jatkaminen on lapsille usein vaikeinta, varsinkin jos ennen sitä he ovat sattuneet nukkumaan. Siihen kannattaa varautua keksimällä heille heti jotain tekemistä ja jälleen muistutella ja kertoa seuraavasta etapista.

On selvää, että silloin tällöin lapsi turhautuu. Leon on kerran sanonut, ettei jaksa enää odottaa "tässä kestää niin hirveen kauan." Ja alkoi itkemään. On tärkeää pysyä itse rauhallisena, sillä lapselle hermostuminen on siinä kohtaa kaikista huonoin vaihtoehto, sillä se vain pahentaa hänen turhautumista.  Sanoin, ettei tässä oikein ole vaihtoehtoja, pakko vain malttaa odottaa. "Koska toinen vaihtoehto on jäädä tienposkeen istumaan ja sillä tavalla ei ainakaan olla koskaan perillä. Haluatko, että jäädään istumaan?" "En!" Leon örähti, eikä sen jälkeen asiasta enää maininnut.




5. Varaudu oikein


On järkevää ladata lapsille videoita, mutta älä aliarvioi vanhojen kunnon autoleikkien viihdyttävää voimaa. Leon muistaa jo valtaosan eri automerkeistä ja parhaillaan opettelee kirjaimia rekisterikilvistä. Omat lelut on myös tärkeitä matkaa varten. Yksi suurimmista ilonaiheista on kuitenkin matkaeväät, joita pojat odottaa kuin kuuta nousevaa. On kuitenkin tärkeää säännöstellä ne oikein. Liika juominen puolestaan aiheuttaa turhia pissapysähdyksiä, joten aina kun juon itse annan pojillekin. Muuten juomisesta tulisi lapsille vain hauska ajanviete.




6. Pakkaa tärkeimmät ja pakkaa ne oikein


Itse pakkaan aina vähän liikaa mukaan. Jokaikinen kerta. Pakkaan aina erikseen laukut perillepääsyyn ja laukut automatkalle. Autolaukut pidetään aina hollilla, jotta ne on helppo napata mukaan aina silloin, kun jäädään hotelliin yöksi. Laukuista myös tarvitsee aina silloin tällöin jotain jo autossa, joten laukuille on oltava helppo pääsy.

Tässä siis kaikki mitä pakkaan erikseen automatkalaukkuihin:

- Vaipat - Otan niitä mieluiten koko paketin autolaukun hollille, siten, että saan napattua vaipan helposti vain takakontin avaamalla. Vaippoja kannattaa ottaa myös koneeseen mukaan mieluiten muutama liikaa kuin liian vähän. Hyvä nyrkkisääntö on yksi vaippa yhdelle tunnille.

- Matkaeväät - Ihan parhaita matkaeväitä on erilaiset keksit (suolaiset ja makeat), sipsit, pillimehut, makeiset kohtuudella, kaikki sellainen mitä lapsi voi napostella helposti yksin ilman avustusta. Vältä kaikkea suklaista ja muuta sotkevaa. On todella rasittavaa könytä koko ajan etupenkiltä puhdistamaan lapsen käsiä ja katsoa, kuinka pian kaikki lelut, matkatavarat, penkit ja vaatteet on ihan sotkussa.

- Kosteuspyyhkeet - Sotkusta puheenollen.. Kosteuspyyhkeitä kuluu meillä ihan huolella aina tienpäällä. Siisteys on ehdottomasti osa matkustusmukavuutta, joten aina syönnin jälkeen putsaan poikien kädet ja kasvot. Silloin tällöin saatetaan tauoilla putsata myös penkkejä, jos pojat on sattuneet tekemään sotkua. Kosteuspyyhkeet on myös tosi tärkeät jos päädytään viettämään yö autossa. Teen niillä pojille aina pienimuotoiset iltapesut, ja yökkäreihin pujahtaminen on huomattavasti mukavampaa.

Mukavuusesineet - Oli se sitten peitto tai tyyny tai pehmolelu, varmista että lapsella on mukana se itselle tärkein. Asiat, jotka on tuttuja turvallisia on lapselle kaikki kaikessa. Peitot ja tyynyt pakkaan muutenkin aina mukaan, niin yö sujuu autossa ongelmitta.

- Tabletit tietenkin - ostettiin molemmille omat minitabletit, ettei aina tarvitsisi tapella, mitä seuraavaksi katsotaan. Pojat katsovatkin tableteista aina ihan eri ohjelmia. Tablettien pidikkeet, jotka kiinnitetään etupenkin niskatukeen on myöskin tärkeät, jottei pää alaspäin ollessa tulisi huono olo.

- Vaihtovaatteet - autolaukkuun pakkaan aina mukaan ainakin neljät eri vaatekerrat. Matka perille kestää kuitenkin useita päiviä. Viimeistään sitten, kun nukutaan hotellissa, vaihdan lapsille uudet vaatteet.

- Omat reput - Poikien omissa repuissa on unilelut sekä muut lelut. Myös puuvärit ja piirustuslehtiöt on mukavaa ajanvietettä ja hyvä pitää mukana.

- Muovipussit - Pidän muovipusseja mukana aina vastasuuden varalta. Niihin on helppo laittaa matkan aikana kaikki roskat, ruokatähteet ja likaiset vaatteet. Mutkaisilla teillä Elion saattaa voida pahoin, silloin joudun pitää aina muovipussia hollilla.

Jälkikäteen ajateltuna, vanhoja kuvia katsellessa, ei edes muista, millaisiin järjestelyihin sitä joutuikaan tukeutumaan. Ja niin se kuuluu ollakin. Lasten kanssa eläminen vaatii erityisjärjestelyitä niin kotona kuin reissussa. Lopulta ne ihanat hetket, kaikki ihanat muistot on sen kaiken vaivan arvoisia. Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua sulle. Kerro myös kommenteissa, jos sinulla olisi lisää vinkkejä stressittömään matkustamiseen lasten kanssa.



/ Postaus sisältää mainoslinkkejä /

Kokouimapuvut jatkaa tänäkin kesänä suosittuina. Niissä on se ihana puoli, että itsellesi sopivan mallin löydyttyä vartalotyyppisi pääsee oikeuksiinsa ja olo on huomattavasti mukavampi kuin bikineissä.

Oma suosikkivalikoima löytyy ehdottomasti Asokselta. Myös Zalando, H&M ja boohoo.com ovat hyviä sivustoja uikkarivalikoimaltaan. Se miksi Asos vetää pisimmän korren, on heidän valtava valikoima edullisista tuotteista designerluomuksiin sekä joka tuotteelle tehdyt videot. Asos saa pisteet myös kokolaskurista, joka ei vielä kertaakaan ole erehtynyt ehdottaessaan minun mitoille sopivaa kokoa.

Nuorena käytin pelkästään kokouikkareita. En varmasti ole ainoa, ja siksi niin monella saattaa olla väärä käsitys, että ne olisivat jotenkin vanhanaikaisia. Viimeistään nyt olisi hyvä päästä yli niistä (vink, vink B...). Tänä kesänä tulen olemaan valtaosan ajasta kokouikkarissa, niin kovaa olen hurahtanut taas niihin. Erityisesti rakastan kirkkaita sävyjä, kukkaprinttisiä, röyhelöisiä, ja sellaisia, joissa on jokin silmiin pistävä juju.

Alkuun ei ollut kuitenkaan helppoa löytää just mun vartalotyypille sopivaa mallia. Muutama hutiostos tuli tehtyä, kunnes aloin tekemään selvitystyötä, millaisiin asioihin mun pitäisi uikkariostoksilla kiinnittää huomiota. Nyt tiedän niistä tärkeimmät ja tulin jakamaan ne tänään myös sulle. Toivottavasti voin auttaa suakin löytämään unelmauimapuvun tälle kesälle.


Isorintainen


Valitse uimapuku, jonka yläosa on maltillinen ja imartelee rinnustasi. Tukea ja mukavuutta lisää paksut olkaimet tai niskalenkki sekä kaarituki tai vastaava leikkaus rintojen alla. V-mallinen kaula-aukko imartelee vartaloasi parhaiten. Vältä ohuita naruolkaimia ja push-up mallia.




Pienirintainen


Valitse uimapuku, jonka yläosa tekee rinnuksesta runsaamman. Topattu tai vuorattu push-up malli luo kurvikkuutta. Vaakasuorat linjat ja röyhelöt luovat illuusion runsaammasta povesta. Välttele kolmionmallisia yläosia.





Plus Size


Valitse uima-asu joka imartelee kurvikasta vartaloasi. Valitse malli, jonka kirkkaat värit osuvat alueelle, jota haluat korostaa ja tummat värit alueelle, jota haluat minimoida. Markkinoilla on paljon malleja, jotka ovat ns. muotoilevia tukien ja kaventaen vatsan seutua. Suosi printtejä, vältä yksivärisiä.





Kurviton


Valitse uikkari joka luo illuusion tiimalasista. Röyhelöt lanteilla ja/tai yläosassa imartelee vartaloasi. Erilaiset leikkaukset saa vartalon näyttämään kurvikkaalta. Vältä uimapukuja, joissa on koriste- tai kiristysnauhat sivuilla sekä kolmiomallista yläosaa.





Päärynän Mallinen


Valitse uimapuku, joka kiinnittää huomion yläosaan. Värikkäät yläosat yhdessä yksiväristen alaosien kanssa luo illuusion runsaammasta rinnuksesta solakammasta alakropasta. Saman efektin tekee uimapuku, jonka alaosa on yksinkertainen ja yläosassa jotain selvästi huomiotaherättävää. 



snake bleed swimsuit - yellow frill swimsuit - floral stripe swimsuit - floral print frill swimsuit - spot halter swimsuit


Toivottavasti tästä postauksesta oli apua sulle. Jos sulta löytyy lisää vinkkejä, kommentoithan alle ja jaat ne meillekin! Itse ainakin tulen ostamaan vielä yhden jos toisenkin kokouikkarin tälle kesälle. 



Kesässä parhaimpia asioita on puistoilu ja piknikit. Sisällä ei edes tee mieli viettää hyvillä ilmoilla aikaa. Lapsetkin viihtyvät ulkona ihan toisella tavalla, purkavat sinne suurimmat energiansa ja nukahtavat illalla oikeasti hyvän sään aikaan. 

Toinen asia, miksi rakastan niin suuresti puistoilua ja piknikillä käymistä on ehdottomasti arkiset, käytännölliset ja niin ihanat kesäasut. Suomen kesä on sen verran lyhyt, että haluan joka päivä panostaa kauniisiin kesäasuihin. Lasten kanssa joutuu tietenkin varautumaan yllättäviin fyysisiin suorituksiin ja se kannattaa huomioida asuja valitessa. Asusta voi tehdä tyylikkään ja kesäisen muutamilla sesonkiin sopivilla tärpeillä, tinkimättä yhtään mukavuudesta.

Mekko & Aurinkohattu


Tämä on ehdottomasti paras vaihtoehto, jos sinäkin tahdot suojautua liialta auringolta. Olkihattu ei hiosta päätä ja toimii kuin mukana kulkevana aurinkovarjona. Pidemmän mallinen mekko antaa ilmavirtaa jaloille, paljastamatta kuitenkaan liikaa. Tämä on ehdottomasti yksi omista lemppariyhdistelmistä!


Maxihame & Kropattu Toppi


Jos haluat antaa vähän enemmän aurinkoa hipiälle, mutta istua kuitenkin huolettomasti maassa, maxihame yhdistettynä lyhyen malliseen toppiin on ihastuttava idea. Tämä on kevyt, tyylikäs ja supermukava yhdistelmä, sopiva monenlaiseen ulkoiluun lasten kanssa.





Korkeavyötäröiset Shortsit & Naruolkaintoppi


Päivinä, jolloin on todella kuuma, shortsit ja camitoppi on mun ykkösvalinta. Valitsemalla korkeavyötäröiset siistit shortsit tämä asu mukautuu puistoilusta iltamenoihin vaihtamalla sandaalit ja hiushuivi korollisiin kesäkenkiin ja näyttäviin korviksiin.



Shortsihame & Hauska Teeppari


Itse rakastan lyhyitä hameita kesäisin. Lasten kanssa ne ei ole aina se käytännöllisin valinta. Nykyään onneksi löytyy paljon ns. shortsihameita, jotka näyttää ulospäin aivan hameelta, mutta onkin todellisuudessa shortsit. Mikä äidin kesäunelma! Yhdistä röyhelöinen shortsihame hauskalla t-paidalla ja olo on kotoa lähtiessä trendikäs ja samaan aikaan mukava.


Lyhyt Mekko & Farkkutakki


Jos haluat saada talven valkaisemille koiville päivetystä, voit valita päivän asuksi myös lyhyen mekon. Nappaa mukaan farkkutakki, joka sopii täydellisesti kesäiseen arkeen, jos viileä ilma yllättääkin. Farkkutakissa on myös se hyvä puoli, että voit käyttää sitä peittämään haaruskat sun istuessa, jos mekkosi on sitä lyhyempää mallia.



Mikä asuideoista inspiroi sua eniten?