B ja Leon nukkuvat jo. Oma olo mennyt vain tuskaisemmaksi, enkä osaa nukahtaa. Ei ole kuitenkaan sellaisia supistuksia, joita voisi kellottaa. Alaselkää polttaa ja pakottaa vähän väliä ja reisiä puuduttaa. Ihan kuin maitohapoilla olisivat. Jotain kyllä tapahtuu. 

Minua vähän harmittaa synnärin asenne tähän tilanteeseen. Soitin sinne kysyäkseni, uskallanko pistää verenohennuslääkkeeni. He vastasivat kysymällä, onko sektio välttämätön. Kyllähän heidän pitäisi minun tiedoista nähdä, onko sektio välttämätön. Ymmärrän, ettei lantion ahtaus ole tyypillistä, mutta harmittaa, että kätilöt olettavat suunnitellun sektion syyn olevan automaattisesti jokin muu kuin rakenteellinen. Eivät viitsi edes avata potilastietojani. Tämä sama tapahtunut jo kolmesti sinne soittaessani. Ovat sitten loppuviimein joutuneet varmistamaan asian, kun olen sektion syyn kertonut. Sen jälkeen on myös asenne minua kohtaan muuttunut. Tosi outoa. Ja vaikka syy olisikin jokin muu, eikö kätilöiden tulisi vain luottaa lääkärin antamaan sektiopäätökseen, eikä kyseenalaistaa siitä potilasta? 

Ohjeeksi sain olla pistämättä ja soittaa herkästi uudestaan, jos kivut pahenevat. Mitä ilmeisemmin haluavat odottaa synnytyksen käynnistymistä mieluummin kuin aikaistaa sektiota.

Vauva on liikkunut tosi oudosti koko illan. Enää ei potki vaan kummallisesti muljuilee. Aivan kuin yrittäisi porata tietänsä ulos. On tämä niin ihmeellistä. Elämä on ihmeellistä.

Tulin nyt vain kertomaan väliaikatietoja :)

Synnytyksen käynnistyminen
B:n eilen meille tekemä ja asentama sisustustakka. Aika osuva kuva tälle postaukselle :)
Nyt särkylääkettä napaan ja nukkumaan.

Hyviä öitä! <3