Tänään on se päivä kun olen kerännyt tarpeeksi voimia tulla tekemään jonkin sortin johtopäätelmää mun kohdunulkoisesta raskaudesta. Mun sylissä on kannettava, toisessa kädessä punaviinilasi ja vieressä valmiina nenäliinaa sitä varten, jos ja kun jossain vaiheessa taas murrun.

Diagnoosi

Viimeisenä tosiaan kävin Naistenklinikalla ns. ultraspesialistilla, joka vahvisti raskauden sijaitsevan oikeassa munanjohtimessa. Hänen arvio oli, että vasemmalla ei ole alkiota, vaan mahdollisesti keltarauhanen. Olin ovuloinut vasemmasta munasarjasta ja hedelmöitys oli tapahtunut vasemmassa munanjohtimessa. Alkio oli tehnyt hienosti matkansa kohtuun, jonne syystä tai toisesta ei ollut halunnut asettua, vaan jatkoi matkaansa oikeaan munanjohtimeen, jonne sitten kiinnittyi.

Spesialisti oli vanhempi mies, ja vaikutti kyllä asiansa osaavalta. Huomasin vaan kaikkien näiden lääkäreiden kanssa - yhtä lukuunottamatta - että he eivät kyllä ymmärrä ja huomioi yhtään tämmöisten tapausten psykologista puolta. Ymmärrän, että heille tämmöiset erikoisraskaudet on mielenkiintosia ja kiehtovia, mutta se on kaikkea muuta kuin sitä itse potilaalle. Kuinka monet itkut tulikaan tutkimuspöydällä itkettyä ja he tuskin edes huomasivat sitä, jatkoivat vain tohkeissaan monitorin pällistelyä ja keskinäistä keskustelua. Koko tämän ajan oon tuntenu itteni kun joksikin koekaniiniksi. Potilaan psyykkeen huomiointi pitäis ehdottomasti olla osa lääkärin opintoja. En tiedä onko se. Tämän kokemuksen mukaan ei varmasti ole.


Kohdunulkoinen Raskaus Ja Oireet


Jälkikäteen ajateltuna oli monta asiaa, joista mun olis pitänyt tajuta aikasemmin, ettei kaikki ole kunnossa. Ei se mitään olisi jatkon kannalta muuttanut, mutta ei olisi tullut niin paljon innostuttua raskaudesta ja testien vauvalupauksesta.

1. Erikoiset kuukautiset

Suurin osa naisista tuntee hyvin oman kiertonsa ja kuukautisensa. Viimeiset olivat kertakaikkiaan oudot. Kuukautiskivut alko runsaina vuorokausi ennen itse menkkoja, mitä ei tapahdu koskaan. Ainoastaan raskauksien aikaan mua on vaivannut menkkakivut ilman itse vuotoa. Olisi pitänyt tajuta. Toisekseen kuukautiset kesti vain kaksi päivää kun normaalisti kestävät sen neljä. Loppuivat vieläpä kuin seinään mitä ei myöskään koskaan ennen ole tapahtunut. Olisi pitänyt tajuta! Valtaosalla kohdunulkoisista raskauksista kuukautiset tulevat normaalisti ajallaan. Jos olet raskaana, ja sulla tulee kuukautiset, voi olla, että ne on harmittomat valemenkat tai sitten raskaus ei ole kohdussa. Älä tuudittaudu keskustelupalstojen rauhottaviin kirjotuksiin, vaan käy tarkistamassa ultrassa raskauden tilanne. Vaikka joutuisit siitä vähän maksamaankin se on ehdottomasti sen arvosta.

2. Negatiivinen raskaustesti

Kohdunulkoisessa raskaudessa on normaalia, että hcg nousee hitaasti. Testit näyttävät pitkään negatiivista vaikka raskaus on jo alkanut. Itsehän tein myös outojen menkkojen takia testin (juuri ennen vuotoa kylläkin) ja tulos oli tyylipuhdas negatiivinen. Jos olisin ollut fiksu, olisin testannut uudestaan viimeistään sitten kun kuukautiset loppuivat oudon lyhyeen.

3. Pääkipu

Kärsin pitkään, siis monen monta päivää, ihan julmetusta pääkivusta. Se tuntui siltä kun niskat olis ollut jumissa, mikä olis sit pääkivun aiheuttanu. Yksi tyypillisin kohdunulkoisen raskauden oire on pääkipu. Venyttely ei auttanut, vaan jouduin ottamaan joka päivää buranaa. Olisi siitäkin pitänyt tajuta, ettei kaikki ole kohdillaan.


4. Raskausoireet

Raskausoireet alkoi n. viikko "kuukautisten" jälkeen. Väsytti ihan julmetusti. Melkein joka päivä laskin, monenko tunnin yöunet tulikaan nukuttua, kun koko ajan vaan väsytti. Vaikka tiesin, että olin nukkunut yöllä tarpeeksi, en jotenkin suostunu ajattelemaan väsymystä sen enempää. Aamupalan jälkeen oli vähän krapulainen olo ja muistankin eräs päivä naureskelleen, että tämmöstä oli viimeksi sillon kun olin raskana. Idiootti!!

5. Välivuoto

Ihmeellisiä tiputtelupäiviä alkoi tulemaan heti "kuukautisten" jälkeen. Kaikille niillekin keksin olevinaan jonkin hyvän syyn. Mulla ei koskaan tiputtele kesken kierron. Jälkikäteen ajateltuna kaikki oudot muutokset meidän normaalissa kierrossa pitäis olla hyvä syy käydä lääkärissä. Vasta kun silloin  kp 18 vuosi oikein huolella tajusin, ettei kaikki voi olla normaalisti ja tein testin. Välivuodot, jotka muistuttaa nettipalstojen mukaan kiinnittymisvuotoa on tosi yleistä kohdunulkoisessa raskaudessa.

6. Kohdun kasvukipujen puuttuminen

Kun lopulta sain tietää olevani raskaana, en heti tajunnut ettei repäisykipuja ole tuntunut kuin viimeksi edellisen kierron ovulaation aikaan. Vatsa näytti koko ajan ihan normaalilta, vaikka aikasemmissa raskauksissa vatsa on alkanut nopeasti turvottelemaan, varsinkin iltaisin. Repäisykivut ja turvotus usein puuttuu kohdunulkoisissa, koska alkio ei oo kohdussa, ja kohtu siksi luulee ihan normaalin kierron olevan käynnissä, eikä sen takia ala oireilemaan mitenkään. Mulla on ollut koko ajan ihan normaali limakalvokin, ei yhtään tavallista paksumpi. Kasvukipujen ja iltaturvotuksen puuttuminen oli selkein merkki kohdunulkoisesta raskaudesta, mitä en kuitenkaan tajunnu kun vasta jälkikäteen.

7. Pyörrytys, silmissä sumeneminen ja hermosäryt

Siinä myös tyypillisiä kohdunulkoisen raskauden oireita. Hermosäryt oli tosi viheliäitä. Tuommoiset jalkoihin ja yläkroppaan säteilevät kivut alkuraskaudessa saattaa olla normaalia, mutta taitaa kuitenkin useimmiten liittyä kohdunulkoiseen. Siinä myös hyvä syy lääkärireissulle. Aikaisemmissa raskauksissa alamaha on kyllä ollut menkkamaisesti kipeä, tämä kipu oli kuitenkin viheliäisempää ja tuntu enemmän alaselässä. Muistutti tosi paljon supistuskipuja. Itsellä kivut säteili myös vasempaan hartiaan, käsivarteen ja ranteeseen vaikka suurta sisäistä vuotoa ei ollutkaan missään vaiheessa. Tihkutteluvuoto saattaa kuulemma myös aiheuttaa sen kaltaisia hermosärkyjä.

Muistetaan kuitenkin, että me kaikki ollaan erilaisia. Se mikä oli mulla oire kohdunulkoisesta raskaudesta saattaa toisella olla ihan harmiton vaiva raskauden ollessa normaali. Lähinnä painotan kuuntelemaan sitä omaa sisäistä ääntä. Yritin koko ajan hiljentää sen vaikka samalla tiesin, ettei kaikki ole hyvin. Meidän kropat viestii meille kaikesta, voi kunpa osattas vaan avata silmät ja korvat sille. 

Hoito ja ajatuksia jatkosta

Olin keskiviikkona jälleen Hcg:n mittauksessa ja se oli taas puolittunut. Nyt tosin viime kertaa hitaammin. Tulenkin nyt sitten käymään labrassa kerran viikossa niin kauan, että Hcg on alle 2.

Onnekseni kuulun niihin, joiden kropat hoitaa kohdunulkoisen raskauden itse pois. Osa joutuu ottamaan solumyrkkyä, joka usein pistetään lihakseen ja joka sitten lopettaa alkion kehittymisen. Tuo hoito on tosi tehokas ja vain harvoin joudutaan menemään leikkaukseen. Usein leikkaus tulee kyseeseen jos raskaus on edenny pitkälle, Hcg näyttää tuhansia ja/tai riski munanjohtimen repeämiseen on suuri. Näitä tapahtuu onneksi ilmeisesti tosi harvoin.

Lääkäri antoi luvan alkaa yrittämään uutta raskautta heti kun siltä tuntuu. Uusi kierto alkaa sitten kun Hcg on poistunu elimistöstä. Kerran "sairastettu" kohdunulkoinen raskaus nostaa sen riskiä seuraavassa raskaudessa yhdeksään prosenttiin. Se ei onneksi ole paljon, mutta itse olen jo henkisesti varautunut siihen. Sen takia uuden raskauden yrittäminen on alkanu pelottamaan tosi paljon. Greippimehut ja mammavitskut odottaa valmiina, vaan en enää tiedä uskallanko alkaa ottamaan niitä.

Tämä kokemus on ollut helposti yksi mun elämän vaikeimmista. Ainoa hyvä puoli siinä oli, että se sai mut arvostamaan näitä kahta rakasta poikaa entistäkin enemmän. Jokainen normaali raskaus, jokainen lapsi on ihme ja siitä pitäisi muistaa olla kiitollinen. Itse oon sitä nyt entistäki enemmän.

paita / Gina Tricot
housut / Orsay
korvikset / H&M