Ihan uskomatonta, mitä vauhtia aika on taas juossut. Vastahan oli kesäkuu. En kerrassaan ymmärrä mihin viimeiset kolme kuukautta katosi. Kaikkea mahdollista on taas sattunut ja tapahtunut.
Vauvaa ei näy, ei kuulu. Viime postauksen unet, eivät siis olleet enneunia, vaikka kuinka kovasti olisin toivonut. Mitä enemmän aika kuluu, sen vähemmän uskon meille enää tulevan vauvaa. Olen jo oikeastaan alkanut sisäistämään ajatusta, että meidän lapsiluku on nyt täynnä. Puolen vuoden raskautumiskielto kohdunkorjausleikkauksesta on ohi, mutta tähän se silti taisi jäädä. Kaikki yrittää tempata, että eihän sitä voi tietää, mutta jotenkin sen vain tuntee. On sellainen intuitio. Ja melkein aina tuntuu, että se on ollu oikeassa. Elioniakaan ei ihan helposti alkanut kuulumaan, mutta koskaan se ei kuirenkaan mua ressannut. Oli vain se tunne, että kyllä se kohta tärppää. Ja niinhän siinä kävikin.
Työrintamalla on myös menossa kuviot uusiksi. Sain mitä ilmeisemmin ammattiperäisen astman ripsipidennyksissä käytettävän liiman höyryistä. Pef-seuranta puhuu kovasti sen puolesta. Vielä on ensi viikolla spirometria joka kuuluu perusastmatutkimuksiin. Koronan takia Vantaalla ei järjestetä spirometrioita vaan joudun mennä sen takia Lohjalle asti. Hahaa! Kaikkea se korona on tuonutkin tullessaan.
Nyt on siis edessä ammatin vaihto. Olen miettinyt kaiken näköstä. Asuntovälitystä, nettisivujen tekoa, muotialaa... Luulen, että olen tehnyt sen suhteen jo päätöksen. Menen vielä työkkärille juttelemaan asiasta ennen kuin uskallan puhua siitä täällä ääneen.
Oletko sö koskaan joutunu esim. sairauden tai muun esteen vuoksi vaihtamaan työpaikkaa. Olis kiva kuulla kokemuksia, kuinka homma eteni ja saitko siihen tukea jostain.
Nyt on hoitolahuone väistymässä ja saadaan viimein meille makuuhuone takaisin. Aikaisemmin se huone oli poikien, mutta koska he on jo niin isoja, päädyttiin tekemään tuosta minihuoneesta meille makkari. Täällä on ollut kunnon sekamelska mutta viimein alkaa homma olemaan tehtynä. Jaan kyllä muodonmuutoksen sitten tännekin, uskomatonta miten loppujen lopuksi siitä tulikin tosi kompakti ja viihtyisä.
Ihanaa viikonloppua sinne!
Onpa kiva lukea taas susta! tsemppiä työnvaihdokseen ja lapsilukumietteisiin! :)
ReplyDelete